Kotia etsivät kissat

Kaikki kotia etsivät kissamme löydät kotisivuiltamme www.maukula.fi/kotia-etsivat-kissat , Facebook-sivuiltamme, Instagramista ja kodittomat.infosta. Otathan huomioon, että kotisivujamme ja kodittomia päivittelee eri ihminen kuin sosiaalisen median tilejämme. Tämän vuoksi sieltä voi löytyä hetkittäin pieniä eroavaisuuksia.

Onko kissalle tehty toimenpiteitä xyz? Onko kissalla sitä, tätä tai tuota vaivaa? Mikä on kissan fiv/felv-testin tulos?

Kaikki meiltä lähtevät kissat on rokotettu, madotettu, sirutettu ja leikattu, jonka lisäksi yli 6kk ikäiset ulkona olleet kissat Fiv/FeLV-testataan. Mikäli kodinetsintätekstissä lukee vain, että kissa on Fiv/FeLV-testattu, se tarkoittaa, että testi on ollut negatiivinen. Mikäli testin tulos on positiivinen, se kerrotaan tekstissä niin selkeästi, että tulkinnanvaraa asiasta ei jää.

Mikäli kissalla on jokin jatkohoitoa vaativa vaiva, kuten vaikkapa kilpirauhas- tai munuaisongelmia, tästä kerrotaan selkeästi kodinetsintäilmoituksessa. Pienistä yksittäisistä toimenpiteistä, jotka kissalle on tehty, mutta jotka eivät vaikuta sen elämänlaatuun tai sen hoitoon millään tavalla kerrotaan viimeistään haastattelussa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi sellaiset hampaanpoistot, joiden takana ei ole mitään sairautta, vaan ne on jouduttu tekemään esimerkiksi sen takia, että ulkoisen iskun vuoksi kissan kulmahammas on katkennut. Mikäli poistotarpeen on aiheuttanut esimerkiksi hammassyöpymä, joka vaatii seurantaa myös tulevaisuudessa, siitä kerrotaan jo kodinetsintäilmoituksessa selkeästi.

Kaikki kissamme tapaavat eläinlääkärin vähintään kerran ennen luovutusta, lähes kaikki kuitenkin vähintään kahdesti ja jotkut useamminkin. Otathan huomioon, että vaikka kissat eläinlääkärissä käyvätkin, jotkut sairaudet ovat sellaisia, että niitä ei välttämättä huomata edes lääkärin toimesta varsinkin, jos ne ovat alkuvaiheessa ja kissa ei niitä vielä oireile. Emme voi teetättää jokaista maailmankaikkeuden laboratorio- ja kuvantamistutkimusta kaikista kissoista varmuuden vuoksi. Mikäli kissa kuitenkin meillä ollessaan oireilee tai jotain sairautta on syytä epäillä, silloin teemme kaikki eläinlääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset ja toimenpiteet.

Voiko ulkoa tulleen kissan varmasti totuttaa sisäkissaksi?

Kodinvaihtajia ja meillä syntyneitä pentuja lukuunottamatta kaikki kissamme ovat asuneet ulkona ennen meille tuloa. Kissa on siisti eläin ja suunnilleen kaikki meille tulleet kissat ovat osanneet käydä mallikkaasti laatikolla heti ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka näkisivät sellaisen ensimmäistä kertaa. Mikäli hutipissailua tai -kakkailua meilläollessa esiintyy, pyritään kissan stressi pitämään minimissä ja konsultoidaan tarvittaessa eläinlääkäriä.

Vaikka kissan vapaa ulkoilu onkin kielletty, turvaulkoilu on kuitenkin sallittua. Turvaulkoilulla tarkoitetaan kissan ulkoilua esimerkiksi lasitetulla tai verkotetulla parvekkeella, ulkotarhassa tai valjaissa. Kissaa ei koskaan kannata pakottaa itselle mieleisimpään ulkoilumuotoon, vaan lähestyä ulkoiluasiaa kissan ehdoilla. Esimerkiksi valjaisiin totuttelu voi olla pitkäkin prosessi ja se kannattaa aloittaa vasta, kun kissa luottaa omistajaansa ja antaa käsitellä itseään.

Tärkeää on pitää huolta kissan virikkeellistämisestä, sillä usein sisäkissa tylsistyy helposti, mikäli sillä ei ole tarpeeksi tekemistä. Tylsistyminen voi ilmetä esimerkiksi epätoivottuna käyttäytymisenä, kuten seinien ja huonekalujen tuhoamisena. Pidäthän siis huolta, että kissallasi on mahdollisuus kiipeillä ja sillä on tarpeeksi sallittuja raapimapaikkoja. Kun opit tuntemaan kissasi, huomaat, millaisista asioista se pitää; millaista huomiota se sinulta kaipaa, millaiset lelut ovat sen suosikkeja, millaiset asiat ja hetket yleisestikin ottaen ovat sen mieleen. Kannattaa panostaa kissasi suosikkiasioihin ja koittaa rohkeasti myös uusia aktivointiin tarkoitettuja välineitä.

Eivätkö kaikki ulkoa tulevat kissat ole sairaita/ongelmakäyttäytyviä?

Ulkoa tulleet kissat tapaavat eläinlääkärin ensimmäistä kertaa elämässään usein vasta yhdistykselle päästessään. Tällöin kissan ikä voi olla mitä tahansa parista viikosta useisiin vuosiin. Vaillinaisella ravinnolla ilman hoitoa olevalla kissalla saattaa olla erilaisia vaivoja, vaikka se olisikin suhteellisen nuori. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset sisä- ja ulkoloiset, ientulehdukset, katkenneet kulmahampaat, flunssat ja aliravitsemus. Kaikki tämäntyyppiset asiat hoidamme kuntoon ennen luovutusta.

Joskus kissalle on saattanut kehittyä sellaisia vaivoja, joita emme voi hoitaa pois ja kissa tarvitsee ylimääräisiä lääkärikäyntejä myös uudessa kodissa. Tällaisia vaivoja voivat olla esimerkiksi hammassyöpymä, astma, munuaisten vajaatoiminta, diabetes ja kilpirauhasongelmat. Tällaisista asioista kerromme jo kodinetsintäilmoituksessa ja käymme ne vielä tarkemmin läpi myös kotihaastattelussa. Nämä ovat kuitenkin kaikki sellaisia vaivoja, joita voi tulla myös jalostetuille rotukissoille.

Vaikka kaikki kissamme kulkevatkin eläinlääkärin kautta, emme voi koskaan luvata myyvämme 100% tervettä kissaa. On niin monta asiaa, jotka vaikuttavat kissan kokonaisterveyteen ja joita meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada tietoomme. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäsiittoisuusprosentti (kuinka läheistä sukua kissan vanhemmat ovat olleet), emon tiineyden aikainen ruokavalio, kissan ruokavalio ulkona asuessaan ja mahdolliset perinnölliset sairaudet.

Aina lemmikkiä hankkiessa pitää kuitenkin muistaa se, että eläimen 100% terveyttä ei voi taata edes palkittu ja arvostettu kasvattaja. Eläimiin pätevät tietyt perinnöllisyyden lainalaisuudet samoin kuin ihmisiin: vaikka vanhemmat olisivat kuinka terveitä, lapsesta voikin tulla sairas ja vastaavasti taas toisinpäin. Joka tapauksessa aina, kun lemmikki hankitaan, pitää varautua siihen, että jossain elämänvaiheessa jotain ylimääräistä sairautta tai vaivaa löytyy ja eläimen hoitoon tulee menemään enemmän rahaa, kuin mitä terveen eläimen hoitoon.

Mikäli kissalla ilmenee yhdistyksellä ollessaan jotain ongelmakäytöksen piirteitä, asiaa selvitetään mahdollisimman tarkasti. Ongelmakäytöksellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi vääriin paikkoihin ulostamista kuin myös aggressiivista käytöstä. Vääriin paikkoihin ulostamisella voi olla tekemistä esimerkiksi stressin kanssa, mutta näitä pohditaan aina ammattilaisen kanssa. Erittäin aggressiivisia kissoja emme luovuta ollenkaan eteenpäin, vaan annamme niiden kesyyntyä ennen kodinetsinnän aloittamista. Aggressiivisuuden taustalta voi löytyä lopulta helpostikin ratkaistavia asioita, kuten vaikkapa huonoja hampaita, joiden poistaminen helpottaa kissan kipuja ja muuttaa sen käytöstä säyseämpään suuntaan. Joskus taas pelkkä stressin madaltaminen tuottaa toivottuja tuloksia. Kaikki kissat eivät kuitenkaan ole aggressiivisia, vaikka ensinäkemältä kissa saattaa siltä vaikuttaa; joskus uusi tilanne pelottaa, jonka vuoksi kissa reagoi tavalla, joka voidaan tulkita aggressiiviseksi.

Ilmoituksessa lukee, että kissa on kesy/käsiteltävä/ujo/arka. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten tämä näkyy uudessa kodissa?

Kesyllä kissalla tarkoitamme kissaa, jota ei erityisemmin stressaa ihmisen läsnäolo ja joka hakee aktiivista kontaktia ihmiseen. Kesyä kissaa voi rapsutella, tarkemmin kissasta kertoo sen kodinetsintäteksti.

Käsiteltävä kissa tarkoittaa, että kissa saattaa vielä jännittää kohtaamis- ja kontaktitilanteita ihmisten kanssa, mutta se ei ole erityisen säikky. Käsiteltävä kissa saattaa esimerkiksi antaa laittaa silmätippoja tai lääkkeitä ilman erityisempiä operaatioita, mutta se ei itse hae aktiivisesti fyysistä huomiota ihmiseltä.

Ujo ja arka tarkoittavat ilmoituksessamme osin samaa, osin niissä on kuitenkin pieni nyanssiero. Ujo ja arka kissa pelkäävät molemmat ihmisiä ja saattavat viettää paljon aikaa piilossa ihmisten katseilta. Mikäli kohtaamistilanne kuitenkin on väistämätön, arka kissa reagoi siihen voimakkaammin (esimerkiksi voimakas sähinä, läpsintä jännittävissä tilanteissa), kun taas ujo kissa saattaa inahtaa ja jähmettyä paikalleen.

Emme koskaan voi täysin varmaksi kertoa sitä, miten kissa tulee uudessa kodissaan käyttäytymään, sillä kodin tarjoama ympäristö on täysin erilainen, kuin mitä esimerkiksi toimitilojemme tarjoama ympäristö on. Jotkut sellaiset kissat, jotka ovat meiltä lähtiessään olleet hyvin arkoja, ovat kuukauden päästä muuttuneet omassa kodissa sylikissoiksi. Joillakin taas prosessi voi kestää vuosia ja kaikista ei välttämättä koskaan tule sylikissoja. Joskus taas rohkeampi kesy tai käsiteltävä kissa saattaa olla ensimmäiset viikot hyvinkin ujo uudessa paikassa uusien hajujen keskellä. Tiedostathan siis kissaa ottaessasi sen, että voimme kertoa vain kissan käytöksestä siltä ajalta, kun se on ollut yhdistyksen hoivissa; emme ole ennustajia, emmekä näe tulevaisuuteen.